Alkuajoista lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut järvien kunnostaminen ja rehevöitymisen hillitseminen vesikasvillisuutta poistamalla ja vedenlaatua parantamalla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin vuosina 2013-2014 projekti nimeltä UPI Undersöknings- och planeringsprojekt för Iskmosunden Iskmosundenin tutkimus- ja suunnitteluprojekti, jonka aikana Iskmonjärvien tila kartoitettiin kattavasti: vesikasvit, rantakasvillisuus, kalat, pohjaeläimet, vedenlaatu ja sedimenttien syvyys- ja laatu. Seuraavana vuonna Iskmosunden hapetusprojektissa (ISSP = Iskmosundens syresättningsprojekt), järville asennettiin kolme hapetinta helpottamaan talviaikaista happivajetta. Projekti perustettiin pikavauhtia ja se päättyi 31.8.2015. Mustasaaren kunnan kehittämisjaosto myönsi 3.joulukuuta hankkeelle 8.500€. Kun tähän lisätään yhdistyksen osuus 1.400 € joka koostuu talkootyöstä, niin EAKR:n tuki oli 23.100 € eli 70 % kokonaiskustannuksista 33.000 €.
Kartoitusprojektin (UPI) loppuraportti sisältää karttoja järvien sedimentti- ja vesisyvyyksistä. Tämä kuva on Skatasundista.
Järvien happitilannetta seurataan yhdistyksen toimesta säännöllisesti. Kevättalvisin happitilanne on yleensä heikoimmillaan, kun jääkansi ja veden lämpötilakerrostuneisuus estävät pinta- ja pohjanläheisen veden sekoittumisen. Happipumppujen on todettu parantavan Iskmosundenin ja Skatasundenin happitilannetta kevättalvisin.
Yhdistys on myös selvittänyt mahdollisuuksia parantaa jätevesiverkostoa järvien ympärillä sekä toiminut yhteistyössä metsätalouden kanssa, jotta metsäojituksien päästöjä voitaisiin vähentää. Metsähakkuissa on otettu huomioon vesistöihin päätyvä kuormitus. Ojia ei kaiveta järviin asti, vaan pala kerrallaan alkaen ojan yläjuoksulta, jotta vesistökuormitus olisi mahdollisimman pientä.
Iskmo-Jungsundin vaellusreitin toiseen vaiheeseen kuuluu myös uistinvidan poistoa kaislaraudan avulla. Uistinvita viihtyy rehevissä järvissä ja muodostaa usein tiheitä kasvustoja.
Eri menetelmien kokeilua uistinvidan poistossa. Kjell-Owe ja Jan-Erik kokeilivat haraa ja viikatetta.
Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi yhdistykselle avustusta Iskmosundenin järvien kunnostussuunnitelmiin. Rahoitus on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Projektiin kuului viitasammakon (Rana arvalis) kartoitus ja eri kunnostusmenetelmien tarkastelu. Viitasammakko on yksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeista, jotka ovat yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja ja jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisäksi eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Siksi viitasammakon esiintymisen kartoitus on tärkeää tehdä ennen varsinaisia kunnostustoimenpiteitä. Kartoitus tehtiin huhti-toukokuun 2021 vaihteessa ilta/yöaikaan jolloin sammakoiden kutuaika on meneillään ja ne ovat aktiivisimmillaan. Viitasammakon kartoituksen tuloksista voit lukea raportista (ruotsiksi).
Kunnostusprojektin toisessa vaiheessa niitetään vesikasvillisuutta Iskmo sundissa ja Skatasundissa umpeenkasvun ehkäisemiseksi. Ruoppauksen todettiin olevan liian voimakas ja kallis toimenpide eikä sopivia läjityspaikkoja ruoppausmassoille löydetty. Niitto toteutetaan vuosina 2022-2024 elo-syyskuussa niin ettei lintujen pesintä tai viitasammakoiden lisääntyminen häiriinny. Väliraportin vuoden 2022 osalta voit lukea täältä (ruotsiksi).
